Lumisade ei välttämättä tule virka-aikana

Tammikuussa Hakunilassa hiihdettiin SM-hiihdot, vaikka vielä kaksi viikkoa ennen kisoja latua ei ollut metriäkään. Metsäkohtiin oli pystytty tekemään vain jonkin verran jäistä pohjaa, jonka päälle lunta voisi levittää.

Viereisellä yleisurheilukentällä oli odottamassa 10 kuorma-autolavallista tykkilunta – joka oli tehty itsenäisyyspäivänä ja jouluyönä.  Ainoa toivo saada ladut valmiiksi oli kolmen vuorokauden pakkasjakso. Kun pohja on jäinen, latua syntyy vain 5 kilometriä tunnissa, kun uudella lumella tunnissa saadaan aikaan jopa 20 kilometriä latua.

Partion mukaan liikuntapalveluissa on totuttu toimimaan nopealla aikataululla ja sääolosuhteiden mukaisesti. Lumisade ei välttämättä tule kello 7-16 välillä. Oleellista on, että asiakkaat pääsevät kentille, jäille ja laduille harrastamaan liikuntaa silloin kun heillä on vapaa-aikaa. Hakunilassa tykkilatujen käyttäjiä on arkisin arviolta 3000, viikonloppuisin jopa 5000.

Nykyaikainen traktori päihittää kuorma-auton ja erikoiskoneet

Traktorin etuna kuorma-autoon nähden on monipuolisuus. Kuorma-autoon ei  pysty kiinnittämään juuri muita työkoneita kuin auran, joten silloin tarvittaisiin Partion mukaan joka tapauksessa tuplakalusto. Kun käytämme traktoreita ja monipuolisia työkoneita, selviämme yksillä laitteilla näistä työtehtävistä. Tällä hetkellä meillä on aika hyvät välineet, ja olemme varmasti yksi Suomen parhaiten varustetuista kunnista.

Traktorit myös liikkuvat maastossa paljon joustavammin kuin kuorma-autot. Turvallisuus on yksi pääasia: kun traktoriin laitetaan lumiketjut, niin pystymme toimimaan turvallisesti maastossa. Monipuolisesti varustetut traktorit korvaavat myös erikoiskoneita, kuten latu- ja harjakoneita tai tiehöyliä, jotka jäisivät vähille käyttötunneille.

Vantaan liikuntapalveluilla on Valtroja tällä hetkellä käytössä kahdeksan ja pienempiä traktoreita viisi. Uusin hankinta on kuusisylinterinen Valtra T214. Upouudessa traktorissa on neljä peiliä, joista toiset ovat taakseajolaitetta varten, sekä lisätyövaloja, koska hyvä näkyvyys on liikuntapaikkojen hoitajan työssä erityisen tärkeää. Turvallisuutta lisäävä ominaisuus on keltainen huomioväri. Turvallisuuden merkitys korostuu, sillä koneilla ajetaan paljon myös taaksepäin ja ihmisten keskellä.

Jalkapallokentälle ei ole isolla traktorilla asiaa, sillä se jättäisi nurmeen jäljet. Urheilupuistoissa käytetään sen sijaan pienempiä traktoreita, joilla ei liikuta lainkaan urheilupuiston ulkopuolella. Vantaalta löytyy myös mm. Valtran N142,  N92 ja vanha Valtra 900, joka on edelleen hyvin toimiva laite.

Uudet Valmetit ovat mahtavia laitteita, ja tekniikka on mennyt huikeasti eteenpäin siitä 900:sta. Se silti on edelleen tosi paljon tukitehtävissä, sillä se on pieni ja näppärä, Lippojoki kertoo.

Kuivalantakärry sai uuden tehtävän

Vantaan liikuntapalveluissa traktoreilla tehdään pääasiassa lumenajoa. Lumitykkien tekemää lunta siirretään maastoon peräkärryllä – kuorma-autoilla kun ei pystyisi menemään pehmeään maastoon. Kun traktorin eteen laitetaan aura ja taakse jäänhoitokone, saadaan yhdistelmä jolla hoidetaan niin luonnonjäät kuin tekojääkentätkin. Niittomurskaimilla niitetään kesäaikaan pitkät heinikot ja pusikot ulkoilualueiden ja teiden reunoilta. Myös jyrsimille, hiekottimille, kauhalaitteille ja hakettimille on käyttöä.

Traktorin perässä käytetään monenlaisia peräkärryjä: metsäkärryä, normaalia maansiirtokärryä, lumikärryä – sekä yllätysvetona kuivalannanlevityskärryä: Lannanlevityskärry käy hyvin myös lumen tai purun levitykseen, Lippojoki paljastaa.

Lippojoki suosittelee traktoria etenkin niittohommissa ja silloin kun mennään vaikeisiin paikkoihin.

Kun traktorilla voi nykyisin liikennekäytössä ajaa 60 km tuntinopeudella, se sopii Partion mukaan myös siirtomatkoihin.

- Jos ajatellaan Vantaan profiilia, niin joudumme liikkumaan alueella, jossa on idästä länteen matkaa 30 kilometriä. Hoidettavia reittejä on satoja kilometrejä ja talvella aurattavia kenttiä runsaasti. Silloin koneella pitää pystyä liikkumaan liikenteen seassa jouhevasti, Partio kertoo.

Myös maamassoja me joudumme siirtämään pitkiä matkoja. Ulkoilureiteille kun ei voida viedä kesäaikana kivimassoja kuorma-autoilla perille asti, vaan ne joudutaan viemään traktoreilla eteenpäin. Siinä voi tulla monen kilometrinkin siirtomatkoja. Siksi traktoreilla pitää pystyä viemään isoja kuormia.

- Isojen traktoreiden käyttö on myös kustannustehokasta. Kun traktoriin saadaan taakse monipuoliset laitteet, niin pystytään tekemään työtä isommalla alueella. Se vähentää tietenkin kustannuksia ja saadaan enemmän volyymiä, Partio sanoo.

Koneet ovat niin monipuolisia, että niiden kapasiteetin hyödyntäminen vaatii kuljettajalta paljon. Hankintasopimuksiin kuuluukin nykyään aina myös koulutus.

- Kuskin täytyy tuntea kone, miten se käyttäytyy ja mitä ominaisuuksia sillä on. Nämä isommat traktorit eivät ole enää mitään jokamiehen koneita. Niissä on digitekniikkaa niin paljon, että henkilökunnalle tarvitaan erikoiskoulutusta ja perehdytystä, Partio muistuttaa.

- Meillä henkilöstö käy jatkuvasti kone- ja laiteturvallisuuskursseilla, jottei tule vahinkoja ja turhia sairauslomia. Kun konetta osataan käyttää oikealla tavalla ja on opittu hakemaan istuinten ja ohjainten säädöt kohdilleen, niin se helpottaa heidän työtään.

Liikuntapaikkahoitajan työhön kuuluu paljon muutakin kuin traktorin ajamista. On reittien raivaamista, puiden kaatamista sekä ajamista metsästä ja muita tehtäviä. Työkonetunteja kertyy traktoria kohti vuodessa jopa 1500-2000, mikä on varsin paljon.

Partion mukaan traktoreiden ohjaamot ovat nykyään onneksi jo erittäin ergonomisia. Kun istuimet ja ohjaamot on jousitettu, niin maastossa ajettaessa kuljettaja ei rasitu niin pahasti kuin vanhoissa koneissa.