Etukuormain on nykyään oleellinen osa traktoria, jota ilman ei tulla toimeen. Tälläkin asialla on ollut oma kehityskulkunsa ja siinä pohjoismainen tuotekehitys on ollut ratkaiseva - kun konelapiosta on tultu nykyisiin älykkäisiin kuormaimiin.
Volvo osti AB Bolinder Munktellin 1950 – ja silloin jo kuormainkehitys oli vauhdissa ja ensimmäiset pyöräkuormaajat esiteltiin hyvin pian kaupan jälkeen. Ensimmäiset koneet perustuivat pitkälti traktoreihin ja koneet myös näyttivät takakuormaajalla varustetuilta traktoreilta. Traktorin ja pyöräkuormaajan konseptit kuitenkin erkaantuivat toisistaan nopeasti. Pohjoismaiset valmistajat ovat kuitenkin edelleen vahvoilla kummassakin lajissa. Samoihin aikoihin myös maatalouskäyttöön kehitettiin kuormaimia monella taholla, mutta takavetoiset traktorit eivät täysin etukuormaajan konseptia tukeneet, joten alussa kehitys oli verkkaista.
Valmet ja sen yhteistyökumppanit loivat perustan
Valmetilla oli useampikin yhteistyökumppani kuormaimia kehittämässä. Niistä tunnetuimmat olivat Lankisen konepaja, myöhempi Vilakone ja Syväsen konepaja, joka tunnettiin myös tuotemerkillä James. Ensimmäisen perinteitä jatkaa nykyään Wille Machines ja jälkimmäinen tuli osaksi Lännen Engineeringiä. Nämä kaksi valmistajaa olivat vahvasti mukana Valtra urakointilinjan menestyksessä 1960-luvulta -80 luvun loppuun. Traktorin rungolle kehitettiin myös kaivulaitteita. Ja kun yhdistelmään liitettiin etukuormain, syntyi 70-luvun loppupuolen varsinainen menestystuote: kaivurikuormain. Pohjoismaissa oli useita valmistajia ja konsepti kehittyi ja myös erkani maataloustraktorista. Sittemmin erikoistuneiden valmistajien määrä on pienentynyt muutamaan. Toki nyky-Valtraankin löytyy Unlimitedin tarjoama alkuperäisen idean viimeisen päälle päivitetty ratkaisu.
Ruotsalaiset viljelijät innostuivat etukuormaimista
Ruotsalaiset ovat ylpeitä omasta etukuormainhistoriastaan, joka paljolti henkilöityy Karl-Ragnar Åströmiin. Yrittäjähenkinen viljelijä teki tilallaan Uumajan lähellä kokeiluja ja alkoi myymäänkin tuotteitaan halukkaille. Ensin alkuun traktori piti käyttää Karl-Ragnarin pajalla asennuksessa, joka yhtiöityi nimellä ÅLÖ AB, mutta vuodesta 1958 alkaen tuli uusia malleja ja asennus kävi jo asiakkaan luona tai lähikorjaamossa. Pikakiinnitys alkoikin kiinnostaa asiakkaita ja jo viisi vuotta myöhemmin uusi, patentoitu Quicke-systeemi ryhtyi valloittamaan markkinoita. Kuormain oli nopea irrottaa ja taas kytkeä traktoriin, kuten Suomessa käytetty markkinointinimi ”Pikavik” kertoikin. Myynti kasvoi ja tänään JOST Umea AB -nimellä tunnettu yritys kertoo olevansa maailman suurin etukuormainvalmistaja.
Suomessa liikkeelle vasta nelivedolla
Kun nelivetotraktorit valtasivat markkinat, ovet aukesivat samalla myös etukuormaimille. Ne saivat lisää sekä asiakkaita, että käyttökohteita. Volvo BM Valmet lanseerattiin 1982-83 ja se oli ensimmäinen oikeasti nelivetoiseksi tehty ”keskikokoinen” traktorisarja. Se otettiinkin etukuormainkäyttöön välittömästi. Suomessa myynnin aloitti silloinen Hankkija, mutta kun tavoitteita ei saavutettu, Valmet Traktori Oy perustettiin kotimaan myyntiä varten 1987. Uudella organisaatiolla ei ollut omia huoltopisteitä, ainoastaan sopimushuoltajia. Kysymys etukuormainten myynnistä ja asennuksesta nousikin pöydälle välittömästi.
ALÖ AB oli Valmetille jo tuttu kumppani ja kotimaan organisaation muutos toi kuormainten ja traktorin tuotekehittäjät saman pöydän ääreen. Ja nopeasti Valmetin traktoritehdas alkoikin ensimmäisenä maailmassa toimittaa traktoreita valmiiksi tehtaalla asennetulla kuormaimella. Edut oli helppo listata: nopea toimitus, tasainen laatu - kun kaikki kuormaimet asennettiin samalla tavalla ja sovitusosat vieläpä ennen rungon maalausta. Ja tietenkin yksi ja sama takuu kattoi koko koneen. Hyvät dealerit Euroopassa toki ennenkin pystyivät tämän tekemään, mutta nyt tuotteesta tuli kaikille sama. Ja kun 90-luvun alkuvuosina asiakastilausjärjestelmä kehittyi, kuormain oli jo oleellinen osa kokonaisuutta.
Ruotsalainen kuormainvalmistaja syrjäytti tuotantolinjalla kotimaiset vaihtoehdot. Toki järeämpiä ”teollisuuskuormaimia” ei Ålö tehnyt (eikä tee) lainkaan, joten tämä segmentti jäi suomalaisille, erityisesti runko-ohjattujen traktorien huippuvuosina. Ja edelleen kotimainen teollisuus on löytänyt asiakkaansa – ja myös uusia valmistajia on tullut mukaan peliin.
Takakuormain?
Ensimmäiset pyöräkuormaajat olivat traktoreita, joissa oli kiinteä takakuormain. Volvo BM Valmet 05-sarja toi markkinoille ison ohjaamon, jossa voitiin työskennellä myös taaksepäin. Niinpä idea takakuormaimesta (jotka tuohon aikaan olivat halpoja, kolmipistekiinnitteisiä apuvälineitä) nousi esiin uudelleen ja ensimmäiset taakseajolaitteet kehitettiin. Tässäkin juuri ÅLÖ oli merkittävässä roolissa. Kuitenkin, kun TwinTrac myöhemmin 90-luvulla vakiintui oleelliseksi osaksi Valtran tuotekonseptia, kuormaimia ei ollutkaan tarjolla: etukuormain oli vakiintunut ja takakuormain melkeinpä unohtunut. TwinTrac löysi muita käyttökohteita ennen kaikkea metsästä, nurmen korjuusta ja monesta muusta työstä – niin paljon, että esimerkiksi N-sarjasta jatkuvasti yli viidesosa toimitetaan taakseajolaittein varustettuna.
Lisää tehoa työhön
Vuonna 2001 otettiin Valtra nimenä täyteen käyttöön ja hyvin pian myös traktorin ulkonäkö muuttui modernimmaksi. Kuormainkäytölle oli kuitenkin tärkeämpää T- ja N-sarjojen lanseeraamisen myötä kasvanut hydrauliikan tuotto ja käyttöön pikkuhiljaa yleistyneet sähköisesti hallittavat venttiilit. N-sarjassa myös etuakseli siirtyi ”eteenpäin”, jolloin saatiin parempi painonjakauma ja enemmän ketteryyttä. T-sarja koki saman ”uudesti syntyessään” kymmenen vuotta myöhemmin: samalla saatiin uusi ohjaamo ja tarjolle markkinoiden suurin kattoikkuna. Nyt korkealle pyrkivät asiakkaatkin pystyivät seuraamaan kuorman nousua ylös asti. Samalla toki parannettiin näkyvyyttä joka suhteessa ja joka kelillä!
Nyt voitiin jo sanoa, että ergonomia, kuormausnopeus ja näkyväisyys työhön ei ollut vain hyvällä tasolla vaan niistä tuli markkinoiden parhaita.
Myös kuormaimet kehittyivät vahvemmiksi, kapasiteetti ja ulotuskorkeus kasvoivat ja samalla myös ulkonäkö kehittyi ja työlaitteiden käyttö monipuolistui. Valtran esimerkkiä seuraten myös AGCOn toinen, ranskalainen traktoritehdas alkoi käyttää samaa kuormaintoimittajaa. Valtran omana vahvuutena kuitenkin säilyy laaja räätälöitävissä oleva tuotevalikoima – eikä pidä unohtaa keskisuurten ja isojen kuormaintraktorien ainutlaatuista ilmajousitettua etuakselia. Se toimii, oli kauha tyhjä tai täysi, kesällä niin kuin talvellakin.
Kuormain ei ole vain vahva vaan myös fiksu
Onko sitten vielä kehitettävää, kun kuormain nostaa jopa 4,75m korkeuteen tai yli kolmen tonnin kuormia, ja aisoja liikuttaa jopa pitkälti yli 100 litran hydrauliikkatuotto, kaikki kevyesti joystickillä ohjattuna? No, ainakin täsmäviljely vaatii lisää!
Hydrauliikka-assistentti oli yksi ensimmäisistä askelista – traktori tietää, kun kuljettaja vaatii nopeaa liikettä ja lisää kierroksia ja pumpun tuottoa. Ajonopeuteen tämä ei kuitenkaan vaikuta, koska patentoitu sähköinen ajatustapa osaa vaihtaa pienemmälle jopa powershift-malleissa.
Maataloudessa kauppaa käydään ja eläimet ruokitaan tarkimmin massan perusteella, joten viljelijän peruskysymys onkin usein ”mitä se painaa”. Tähän kysymykseen Valtra toi ratkaisun kolmisen vuotta sitten: älykkään etukuormaimen, joka tunnetaan nimellä Precision Lift and Load – PLL. Sen avulla voidaan punnita mikä tahansa työlaitteessa (vaikka trukkipiikit, kauha tai paalipihti) oleva kuorma. SmartTouchin avulla massat saadaan talteen ja tiedot voidaan myöhemmin siirtää ja käyttää missä tahansa laskutoimituksissa tai suunnittelussa.
Punnitsemisen hyöty on helppo perustella, mutta siinä ei vielä ole kaikki. PLL tuo myös turvallisuusominaisuuksia, jota ehkä uranuurtaja Karl-Ragnarkin saattoi aikanaan pohtia, mutta nyt ne ovat vihdoinkin realismia. Esimerkiksi nostokorkeus voidaan helposti rajoittaa, jos traktorilla liikutaan vaikka rakennuksen ovista. Ja joystick-käytön mukavuutta lisäävät puoliautomaattitoiminnot, kuten aisojen ja työlaitteen ennalta määriteltävät työkorkeudet ja -asennot. Mutta tuskin kukaan vanhojen aikojen keksijä osasi ajatella, että nyt kuormaustyön paikkakin saadaan talteen. Eli nyt on mahdollista tietää, montako kiloa rehua kussakin paalivarastossa on. Ja jos työlaite tuli jätettyä jonkin kasan viereen, niin sekin tieto löytyy kartalta.
Valtralla on nyt myös hyvät tarjoukset kunkin mallisarja kuormainpaketeista – ei muuta kuin kysymään myyjältä!
