Alkusyksystä 2022 esitelty Valtran Q-sarja on iso traktori ja suurta on ollut myös asiakkaiden ja jälleenmyyjien kiinnostus.  Kuitenkin, vaikka Valtra on tehnyt jo pitkään traktoreita, joissa on kuusisylinterinen moottori, niin vain pieni osa näistä on ollut todella isoja traktoreita.  Tuotekehitystä on tehty itse sekä yhteistyössä Volvo BM:n, Steyrin ja Massey Fergusonin kanssa jo paljon ennen AGCO:n aikaa.

Valmet 1502: ensimmäinen iso oli todella iso

1960-luvulta alkaen Valmetilla alkoi olla hyvä valikoima 3- ja 4 -sylinterillä moottorilla varustettuja koneita. Lisäksi isoihin tehoihin päästiin ahtamalla neloset. Vuonna 1975 oli aika esitellä uusi ja todella iso kuutoskone. Kuusipyöräinen 1502 tuotti siihen aikaan huimat 136 hevosvoimaa, mutta käytännön työhön siitä ei oikein ollut ja projekti loppui varsin pian.  Traktoriharrastajien piirissä tuo näyttävän näköinen traktori toki hyvin tunnetaan.

Valmet 2005 ja 2105: jopa 163 hevosvoimaan

Opiksi otettiin ja 1970- luku pysyteltiin sitten lopulta nelisylinterisissä ja nelipyöräisissä traktoreissa. Näiden markkinat olivat enimmäkseen kotimarkkinoilla Suomessa ja Brasiliassa. Toden teolla pohjoismaiset markkinat avasi vasta sopimus Volvon traktorituotannon ottamisesta haltuun. Kuusisylinterinen 905 saatiin tarjolle 1983 vuotta aikaisemmin esitellyn pohjoismaisen 05-traktorisarjan suurimmaksi malliksi. Valmet 905:n teho oli aluksi 105 hevosvoimaa, mutta toki suuremmallekin koneelle oli kysyntää ja sellaiseksi päivitettiin Volvo BM:n sinänsä melko tuore 2600-malli.

Vuonna 1986 esitellyissä Valmet 2005- ja 2105 -malleissa oli Volvon 5,5-litrainen moottori ja kunnon ohjaamo ilmastointilaitteineen. Alun perin hinattavien koneiden ja perävaunujen vetoon suunniteltu traktori oli todella iso, sen 340 sentin korkeus ja lähes seitsemän tonnin massa olivat mittoja, jotka jäivätkin Valmetin ennätyksiksi. Traktorin valmistus sinetöitiin Volvo BM:n kanssa kiinteällä tuhannen kappaleen tilauksella, joka sitten samalla oli viimeinen luku maataloustraktorien valmistuksen kunniakkaassa historiassa Ruotsissa.

Ison Volvo BM Valmet -traktorin voimansiirto oli kuitenkin peruja jo1960-luvulta eikä konseptista ollut oikein enää päivitettäväksi. Lippulaiva oli siis uusittava – ja työ oli käynnissä. Kumppaniksi oli löytynyt itävaltalainen Steyr, joka oli tuolloin Valmetin kaltainen itsenäinen traktorivalmistaja, yhtä lailla vailla uutta isoa konetta. Protot tehtiin ja niitä jo kentällä testattiin, mutta tuotantoon ei päästy. Sen sijaan moottoripuolella yhteistyö toi paljon hyvää. Traktorikirjoissaan Hannu Niskanen, tuolloinen tuotekehitysjohtaja, on kertonut tarkemmin siitä kuinka näiden kahden yhtiön tiet kohtasivat ja erosivat - lopulta useampaan kertaan.

Ranskalainen visiitti 200 hevosvoiman rajoille

Valmetin iso kuutosmoottori 612DS oli valittu Massey Fergusonin uuden ison mallin 3690 voimakoneeksi Perkinsin jäätyä pieneksi. Näin firmojen välillä oli jo puheyhteys, joten ajatus isosta traktorista eteni varsin nopeasti Valmet Mega-mallien 8300 ja 8600 lanseeraukseen 1989 lopussa. Traktorissa oli Valmetin uuden sukupolven konepeitto, aluksi vain valkoinen väri ja hieman eroja ohjaamossa MF:ään verrattuna.

Megan ergonomia ja moottori olivatkin viimeistä huutoa, mutta voimansiirto ei oikein asiakastarpeisiin riittänyt. Reilun vuoden päästä esiteltiin pienempi, täysin suolahtelainen 8100. Siinä oli sama design ja uusi, jo Steyrin kanssa testattu ohjaamo. Kuusisylinterisestä 120 hevosvoiman pikku-Megasta löytyi lisäksi paljon isoveljeä paremmat ajo- ja työnopeudet sekä kaivattu ajovoimanotto. Tästä traktorista alkoikin Valmetin uusi nousu.

Ison Megan myynti sen sijaan oli rauhallista. Traktorin varaosahuolto ja tukipalvelut eivät sinänsä hyötyneet tehtaan ja asiakkaan välissä olleesta ylimääräisestä portaasta. Innostus hiipuikin – eikä enää palannut, vaikka voimansiirto päivittyi myöhemmin todella ajanmukaiseksi neliportaisella pikavaihteella. Lisäksi itävaltalainen konepeitto ja uudistettu ohjaamo modernisoivat traktorin lopullisesti mallissa 8850. Traktoriyhteistyö jatkui kuitenkin pienin volyymein niinkin kauas kuin vuoteen 1997.

Ensimmäinen Ässä

1990-luvun alku oli todella vaikea, mutta uusien mallien avulla Valmet selviytyi ja vuosikymmenen puolivälissä kasvu kiihtyi nopeasti erityisesti Manner-Euroopassa, jossa kysyttiin koko ajan enemmän ”isoa traktoria”. Olikin luonnollista siirtyä ostokoneesta omaan tuotekehitykseen: S-sarja lanseerattiin Agritechnicassa syksyllä 1999 – samalla nimi alkoi vaihtua lopullisesti Valtraksi.

Ässälle antoi voimaa 8,4 litran SisuDiesel, jonka jatkona oli tunnettu ZF-vaihteisto: 6 päävaihdetta ja neliportainen pikavaihde, hydraulinen suunnanvaihto ja toki myös turbiinikytkin. Ohjaamo oli moderni; tilaa oli TwinTrac-taakseajolaitteille, kyynärnojan hallintalaitteille ja Linux-käyttöjärjestelmää hyödyntävälle traktoriterminaalille.

S-sarja lähestyi jo 300 hevosvoimaa ja ylitti ”Torni-Volvon” mitat muutenkin joka suhteessa. Samaan aikaan kuitenkin portaattomat voimansiirrot löivät läpi markkinoilla ja vaativan projektin saattaminen tuotantovaiheeseen otti oletettua enemmän aikaa. Tuotanto omalla valmistuslinjalla oli saatu hyvin käyntiin, kun Valtra siirtyi osaksi AGCO:a 2004, mikä avasi ihan uusia mahdollisuuksia. Muutoksen vuodeksi tulikin sitten 2007, jolloin esiteltiin kokonaan uusi, seuraavan sukupolven S – nyt portaattomalla voimansiirrolla. Samalla Suolahden tuotannossa keskityttiin A-, N- ja T -sarjoihin, joista N ja T saivat kosolti uusia vaihtoehtoja ja ominaisuuksia.

S-sarja muuttuvassa ympäristössä

Uusi S-sarja valmistettiin alusta alkaen Ranskassa Beauvaisin tehtaalla. Nolla-ässästä jäi käyttöön vain muotoilu ja runsaasti kokemusta hydrauliikasta ja sähköisestä ohjausjärjestelmästä. Nyt firmalla oli kuitenkin isommat tuotekehitysresurssit: S-sarjaa onkin kehitetty jatkuvasti edelleen pakokaasunormien tiukkenemisen läpi ja muilta ominaisuuksiltaan. Peruskonstruktio on kuitenkin säilynyt hyvin kilpailukykyisenä jo yli 15 vuotta.

Q täydentää malliston

Uuden ässän (S2, S3 ja S4) haasteena on kuitenkin ollut alusta asti, että se on todellakin iso. 10–12-tonnisen traktorin ja 300–400 hevosvoiman tehot tulevat käyttöön vasta isoilla työkoneilla.

T-sarja taas päättyy 250 hevosvoiman tienoille. Joten siinä välissä on ollut hieman tyhjää. Tämän teholuokan koneilla kuitenkin operoivat yhä useammat viljelijät ja urakoitsijat.

Suolahdessa valmistettava Valtran uusi Q-sarja täyttää tämä aukon T-sarjan ja S-sarjan välissä. Alkusyksyn esittelyn jälkeen on koossa jo huima tilauskanta. Helmikuussa järjestettävän kotimaan koeajokiertue on ollut todella suosittu. Katso Valtran ja AGCO Suomen sivuilta missä Q-sarja on ajettavissa.