1960-luvulla takavetoisen diesel-traktorin konsepti oli jo vakiintunut, mutta voimansiirtojen kehitys oli kiivasta, kun erilaisiin töihin haettiin parempia ratkaisuja. Vaihteita lisättiin, ja muutamat valmistajat, kuten Valmet, toivat synkronoinnin helpottamaan niiden käyttöä. Pellolla työkone kuitenkin pysäytti traktorin heti, kun kuljettaja painoi kytkintä. Näin kävi, kunnes markkinoille tulivat vetoa katkaisematta vaihtavat pikavaihteet. Massey Fergusonin Multi-Power ei ollut ensimmäinen, mutta ehkä tunnetuin – ja sai kilpailijoihin liikettä.
Ruotsissa ”virallinen kyntönopeus” oli pitkään 8,0 km/h. Pikavaihteen avulla pääsi sitten tämäkin T700 tiukasta paikasta pysähtymättä, vain hiukan hidastaen.
Myös Volvo BM koki ominaisuuden välttämättömäksi pärjätäkseen brittiläisille kilpailijoilleen: TracTrol saatiinkin tuotantoon vuonna 1969 ja markkinointipuheissa muistettiin mainita, että molemmissa nopeuksissa oli käytettävissä moottorijarrutus. Samat tuotekehittäjät toivat uudistetun pikavaihteen Volvon ja Valmetin yhteiseen traktorisarjaan. Moottorin ja vaihteiston välissä oli nyt polttoainesäiliö ja tila joko kompaktille pikavaihteelle tai ryöminnälle. Tämä joko/tai -valinta ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia ja kauppojakin menetettiin. Niinpä 1990-luvun alussa uudet Mega- ja Mezzo -sarjat saivat suunnanvaihtajan ja moniportaisen perusvaihteiston, jolla pääsi hitaasti myös pikavaihteella.
Tuolloin traktoreissa alkoi olla myös ”puolipowershifteja”, joissa oli useimmiten nelinopeuksinen pikavaihde. Volvo BM:llä oli kuitenkin jo ollut ajatus kolmiportaisesta. Valmet kehitti sen valmiiksi ja sovitti välirungon sisään. Tuotanto alkoi 1993 nimellä Delta Powershift. Pangshiftinäkin tunnettu vaihteisto sivistettiin vuonna 1998 HiTech-malleihin, jolloin vaihtamista alettiin ohjata elektronisesti proportionaaliventtiilein – kuten uutuutena tullutta monilevykytkimillä toimivaa ”pakkasuunnanvaihdintakin”.
Valtran vaihteisto oli nyt hyvä: integroitu pysäköintijarru kruunasi kaikissa lämpötiloissa ja kuormitustilanteissa pehmeästi suuntaa ja nopeutta vaihtavan traktorin.
Erinomainen suunnanvaihto ja pysäköintijarru
Valtran vaihteisto oli nyt hyvä: integroitu pysäköintijarru kruunasi kaikissa lämpötiloissa ja kuormitustilanteissa pehmeästi suuntaa ja nopeutta vaihtavan traktorin. Lisäksi vakioksi tullut automaatti vaihtoi haluttaessa vaihdetta kuormituksen mukaan. Kolmella vaihteella oli kuitenkin rajansa; kehitystyötä jatkettiin kohti viisiportaista pikavaihteistoa. Tämä edellytti toki päävaihteistonkin uudelleen järjestämistä ja polttoainesäiliökin piti siirtää ulkopuolelle. Vuonna 2007 esiteltiinkin sitten Versu-mallin myötä nykyinen powershift-vaihteisto. Brasilian malleissa kolmiportainen pikavaihde ja pakkasuunnanvaihdin tulivat käyttöön parikymmentä vuotta Suomen tuotteita myöhemmin.
Ensimmäinen pohjoismainen powershift lisäsi perusvaihteen nopeutta 27 prosenttia, kun nykymallilla ilman kytkintä päästään jo 128 prosenttia nopeammin. Toki traktorit ovat 45 vuodessa muutenkin muuttuneet tuottavammiksi ja käyttäjälleen mukavammiksi – jos on viljelykin paljon entistä vaativampaa.
Teksti Timo Mattila Kuva Valtran arkisto
