SmartTouchin käyttöliittymän kehittäminen aloitettiin vuonna 2008 ja tavoitteeksi asetettiin, että siitä tulee maailman paras. Ensin katsottiin mitä kilpailijat ovat tehneet ja todettiin, että ainakaan mitään tämänkaltaista ei haluta. Sitten tutkittiin puhelimia ja autoja, mutta niiden käyttötarkoitus oli liian erilainen. Lopulta parhaat ideat saatiin asiakkailta. SmartTouchin käyttöliittymää testattiin asiakkailla lukemattomia kertoja kaikissa kehitysvaiheissa.
– Olin tuotekehityksen ohjaamojaoksessa suunnittelijana, kun iPhone tuli kesällä 2007. Sen pohjalta aloin miettiä millainen käyttöliittymä traktorissa pitäisi olla. Syksyllä 2008 tein Nokian E61-matkapuhelimeen demon, jossa oli jo samankaltainen kääntyvä traktori kuin nykyisinkin SmartTouchin etusivulla, muistelee tuotehallintajohtaja Tuomas Nevaranta.
Aloitussivun kääntyvä traktori oli tärkeä oivallus, kun hakemistorakenne haluttiin pitää yksinkertaisena. Kilpailijoilla oli pahimmillaan hakemistorakenteessa 11 kerrosta. Nevaranta ja kumppanit halusivat, että traktorin kuljettajan pitää päästä haluamaansa asetukseen kahdella napautuksella. Tämä kävi mahdolliseksi, kun kuvakkeet pantiin alkuruudulla kääntyvän traktorin päälle oikeisiin kohtiin.
– Niin meillä kuin kilpailijoillakin on ollut traktoreissa hienoja ominaisuuksia, joita asiakkaat eivät kuitenkaan ole oppineet käyttämään. Traktorilla työskennellessä kuljettajalla on paljon muutakin tehtävää kuin selata jotain valikkoja ja ihmetellä symboleja. Haluttiin tehdä traktorin käytöstä niin helppoa, että hienot ominaisuudet pääsevät esille.
Kuvakkeet tulivat mukaan jo 2010, nelikenttäjako 2012, profiilit 2013 ja ajokahva 2014. Välillä innostuttiin liikaa ja lisättiin ominaisuuksia, sitten niitä karsittiin. Virallinen projekti perustettiin vasta 2012, sitä ennen käyttöliittymää kehitti oma-aloitteisesti viidenkuuden hengen porukka.
”Kaksi vuotta ennen lanseerausta tuli tieto, että kyynärnojaa pitää kaventaa ja madaltaa viidellä sentillä. Mallikappale työnnettiin vannesahaan.”– Projektissa oppi yhteistyön voiman. Kun kaikilla on tavoitteena maailman paras käyttöliittymä, niin softankehittäjät, muotoilijat, insinöörit ja muut työskentelivät aidosti asiakkaan hyväksi. Lopulta oli työurani ja koko tiimin hienoin hetki, kun SmartTouch lanseerattiin Hollannissa 2017. Sitä ennen siitä oli tullut koko organisaation yhteinen asia.
SmartTouchia testasi 200 vaitiololupauksen tehnyttä asiakasta lukemattomia kertoja projektin eri vaiheissa. Asiakkaita kuuntelemalla syntyi alan paras käyttöliittymä.
Huhtikuusta 2012 alkaen SmartTouchin käyttöliittymästä tehtiin yli 50 eri versiota.
Silmänliikekameroita ja asiakastehtäviä
Maailman parhaan traktorin käyttöliittymän kehittäminen vaati valtavasti asiakastestejä. Ringissä oli 200 vaitiololupauksen tehnyttä asiakasta, joilla testautettiin käyttöliittymän yksityiskohtia ja kokonaisuutta lukemattomia kertoja projektin eri vaiheissa.– Meillä kellään ei ollut kokemusta kosketusnäytön käyttöliittymän suunnittelusta. Se oli ehkä onni, sillä olimme hyvin nöyriä asiakaspalautteen edessä. Vaikka jokin toiminto tuntui suunnittelijasta aivan selvältä, mutta asiakkaat eivät osanneet sitä testeissä käyttää, niin se hylättiin heti.
Tyypillisessä testitilanteessa asiakkaalle annettiin avoin tehtävä tyyliin: säädä traktori ennen kyntötyön aloittamista. Asiakasta ei missään nimessä neuvottu, jos hän joutui vaikeuksiin. Asiakkaiden toiminta videoitiin ja heidän silmänliikkeitään seurattiin erityisillä kameroilla. Jälkeenpäin kysyttiin heidän mielipidettään.
Testaajien silmänliikkeitä tutkittiin skannerilla, kun nämä käyttivät SmartTouchia. Silmänliikeskanneri paljasti esimerkiksi sen löysivätkö käyttäjät haluamansa toiminnon ja ymmärsivätkö he kuvakkeen.
– Oli esimerkiksi tilanteita, joissa asiakkaat olivat kaikki katselleet paljon jotain kuvaketta, mutta eivät silti olleet ”löytäneet” kyseistä toimintoa. Kuvake oli siis epäselvä.
Asiakkaiden joukossa oli hyvin erilaisia viljelijöitä. Yksi ei ollut eläissään käyttänyt kosketusnäyttöä ja hänen kokemuksensa olivat tietysti hyvin opettavaisia tiimille. Joukossa oli pientilallisia, jotka ajoivat 1970-luvun Ford-traktorilla ja toisaalta suurtilallisia, joilla oli aivan tuoreinta kalustoa eri merkeiltä.
– Käyttöliittymää suunniteltaessa tärkeintä on perusajatus ja käytön logiikka. Sen voi sitten laajentaa eri työkoneille ja eri toimintoihin. Näyttävät grafiikat vain tukevat käyttölogiikkaa.
Muotoilu uusiksi vannesahalla
Kaikki ei suinkaan sujunut kuin tanssi.– Noin kaksi vuotta ennen lanseerausta esimieheni kysyi, että miten projekti etenee. Sanoin, että kaikki tuntuu menevän hyvin. Pari tuntia myöhemmin kävi ilmi, että kyynärnoja on viisi senttiä liian leveä ja korkea, se ei mahdu traktorin ohjaamoon. Mallikappale vietiin vannesahaan ja muotoiltiin uusiksi. Todettiin, että tästä jatketaan ja tavoitteena on edelleen maailman paras käyttöliittymä samassa aikataulussa.
CAD-malleista on muotoilussa suuri apu, mutta lisäksi tarvitaan myös fyysisiä malleja.
Tuossa vaiheessa kyynärnojasta oli jo toimiva prototyyppi ja enää oli tarkoitus vain hioa sen yksityiskohtia. Muotoilijat ja alihankkijat olivat aika hiljaisia, kun näkivät vannesahalla pienennetyn mallikappaleen, Nevaranta muistelee. Komponentteja ja materiaaleja valitessa näyttö ja kyynärnoja altistettiin taas erilaisiin testeihin. Näyttöä esimerkiksi testattiin Suolahden tuotekehityskeskuksen kylmälaboratoriossa –35 asteessa ja se toimi hyvin.
