Svensk Kolinlagring maksaa hiilensidonnasta 1300 kruunua vuodessa hehtaarilta. Viljelijä saa 1000 kruunua ja 300 kruunulla katetaan mittauskustannuksia. Arvion mukaan hehtaari peltomaata voi sitoa vähintään tonnin hiiltä vuodessa.
Bjertorpin maatilalla sidotaan hiiltä peltoon
Ruokateollisuus ja maatalous ovat isojen haasteiden edessä. Vastatakseen näihin ihmiskuntaa uhkaaviin haasteisiin tarvitaan valtavaa muutosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maatalouden sidottava entistä enemmän hiiltä.
– Tämä on maatalouden kohtalonkysymys. Meidän on mietittävä miten voimme tuottaa ruokaa kestävällä tavalla, kertoo Svensk Kolinlangrinin projektipäällikkö Jessica Johansson.
Bjertorp, Lantmännenin koetila Varaslättenissa Luoteis-Ruotsissa on osa isoa projektia. Sen tavoitteena on lisätä hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Tällä vähennetäään ilmaston lämpenemistä ja parannetaan maaperän kasvukuntoa.
Bjertorp on yksi 41 ruotsalaisesta maatilasta, jotka ovat liittyneet projektiin. Bjertorpissa on osoitettu 25 peltohehtaaria projektille tilan kaikkiaan 890 hehtaarista.
– Haluamme löytää kestävän tavan vähentää maaperän hiilipäästöjä, kertoo Bjertorpin tilanhoitaja Kjell Carlsson.
– Käytämme pellolla minimimuokkausta, viljelemme hiiltä tehokkaasti sitovia kasveja, pidämme pellon kasvipeitteisenä, rajoitamme typen haihtumista ja käytämme luomulannoitteita.
Bjertorpin tilanhoitaja Kjell Carlsson.
Kasvavaa kiinnostusta Euroopassa
Svensk Kolinlangring (Ruotsin Hiilensidonta -verkosto) aloitti projektin vuonna 2019. Tavoitteena on oppia kuinka hiiltä voidaan tehokkaimmin sitoa maaperään, millaisia viljelymenetelmiä kannattaa käyttää, millaisia ovat kustannukset ja miten työ tehdään käytännössä. Verkostossa on mukana useita yliopistoja, eurooppalainen SCARF-verkosto, suomalainen Carbon Action ja yhteistyökumppaneita Norjasta.
– Viljelijät ovat hyviä innovoimaan ja kiinnostus hiilensidontaan kasvaa Euroopassa. Tämä on tärkeää viljelijöille, kun muistetaan esimerkiksi tämän kesän kuivuus Euroopassa, sanoo Jessica Johansson.
– Lisäämällä hiilen määrä pellossa voimme myös parantaa maaperän kykyä sitoa vettä. Hiilensidonta auttaa peltoa kestämään kuivuutta ja tulvia.
Kohdataan haasteet yhdessä
Johansson huomauttaa, että veden puute on suurin uhka viljelylle ja eurooppalaisten viljelijöiden tulisi oppia paremmin hyödyntämään sadevedet.
Svensk Kolinlangringin mukaan työ jakaantuu kolmeen alaprojektiin: käytännön viljelykokeisiin pelloilla, maaperän mittauksiin ja toimivan bisnesmallin kehittämiseen.
– Tärkein tavoitteemme on kehittää näkemys siitä, miten viljelyä pitää kehittää tulevaisuudessa ja miten voimme parantaa maaperää kestävästi sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, sanoo Kjell Carlsson.
– Tiedämme että maan on hyvä olla kasvipeitteinen vuoden ympäri, mutta haluamme löytää käytännölliset ja tehokkaimmat viljelytavat. Meillä ei ole vielä vastausta, mutta olemme jäljillä.
Euroopan eri maissa on useita kansallisia projekteja, joissa tutkitaan hiilensidontaa.
– Maanviljelijöillä on tärkeä rooli tässä muutoksessa. Tämä on agribisnesprojekti yhdessä viljelijöiden kanssa ja viljelijöiden hyödyksi, sanoo Johansson.
Teksti ja kuvat Anna Andersson
Miten peltoihin sidotaan hiiltä käytännössä?
1. Pellot pidetään kasvipeitteisinä vuoden ympäri
Kasvipeitteisyys suojelee maaperää kuivumiselta, eroosiolta ja tarjoaa ympäristön mikrobeille.
2. Maksimoidaan biodiversiteetti
Maaperän pieneliöt ja mikrobit haluavat mahdollisimman monipuolista ravintoa, aivan kuten suolistobakteerit. Monipuolinen eliöstö maan pinnalla viittaa myös monipuoliseen eliöstöön maan alla.
3. Minimoidaan häiriöt kuten maanmuokkaus ja kemiallinen kasvinsuojelu
Mikrobit kuten bakteerit ja sienet auttavat sitomaan hiiltä maaperään, joten niiden toimintaa kannattaa häiritä mahdollisimman vähän.
4. Maksimoidaan elävä biomassa maan päällä ja alla
Mitä paremmin kasvit kasvavat, sitä enemmän ne pumppaavat hiiltä maaperään. Kannattaa hyödyntää koko kasvukausi ja kasvattaa erilaisia kasveja, jotta biomassan määrä kasvaisi mahdollisimman isoksi.
