Tommi Lunttila kehittää maataloutta niin omalla tilalla kuin monissa luottamustehtävissä. Työkoneissa hän uskoo uuden teknologian arkipäiväistyvän ja parantavan tilojen kannattavuutta. Omaan traktoriin hän valitsi automaattiohjauksen.
Maa- ja metsätaloustuottajan työn lisäksi Tommi Lunttila (42) on rakennusalan yrittäjä, järjestöaktiivi ja kahden pienen pojan isä. Lapsuutensa hän vietti Äänekosken Liimattalassa. Vanhemmat pyörittivät tilaa, jossa oli peltojen ja metsän lisäksi myös 5000 kanan kanala.
Siitä ei pitänyt tulla Tommi Lunttilan tilaa. Nuorena hän kiinnostui kaikesta muusta – vietti vuoden Yhdysvalloissa, suoritti kieliopintoja, opiskeli automaatiotekniikkaa Jyväskylässä ja päätyi töihin Nokian alihankkijalle. Kun isä menehtyi yllättäen, mieli muuttui.
– Traktorin koppi alkoi kuitenkin houkutella muita töitä enemmän. Sukupolvenvaihdos jäi siinä tilanteessa kesken. Jouduin ottamaan hommat haltuun yksin, mikä ei ollut ihan helppoa, muistelee Lunttila.
Hankala alku herätti halun muuttaa asioita. Kun tilakaupat olivat lopulta selvät, halusi tuore maanviljelijä kehittää maataloutta ja helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Etujärjestötyö vei mukanaan.
Vuonna 2003 hän aloitti maaseutunuorissa, mutta eteni nopeasti MTK:n valtuuskuntaan ja valittiin kaikkien aikojen nuorimpana järjestön puheenjohtajaksi. Kun puheenjohtajapesti jäi taakse viime keväänä, hän päätti asettua ehdolle eduskuntaan. Suomalainen biotalous, työ ja yrittäjyys korostuvat vaalityössäkin.
Traktori oman tilan tarpeisiin
Nykyään Lunttilan 190 hehtaarin tilalla kasvaa kauraa, ohraa ja rypsiä. Lisäksi tuloja tuovat metsät ja mökkivuokraus. Isän aikana maata oli vain 40 hehtaaria, kun enimmillään sitä on ollut 230 hehtaaria.– Olen aina pyrkinyt parantamaan tilan kannattavuutta. Metsien ja järvien halkomassa maakunnassa peruslohkot ovat niin pieniä ja etäällä, että tilakoon hyödyt hävisivät laajentaessa maantielle. Nyt on löytynyt optimimalli, kertoo Lunttila.
Traktorimerkin vaihto oli yksi Lunttilan ensimmäisiä päätöksiä tilallisena. Tarkkojen laskelmien ja tilan tarpeiden myötä Valtra nousi ykköseksi. Kahdesta traktorista siirryttiin pian yhteen tehokkaampaan. Lunttilan mukaan isommalla koneella työ tehostui ja pääoman tarve laski.
Muutaman vuoden tilalla on ollut yksi Valtran T4-sarjan ensimmäisiä traktoreita, T214 Direct -malli. Portaattomuus ja ketteryys olivat tärkeitä ominaisuuksia, jotta kone kääntyy pienillä lohkoilla sutjakasti.
– Kun tilalla on vain yksi traktori, sen täytyy toimia lyhyellä kasvukaudella joka hetki. Käytän Valtra Connect -sovellusta, jonka avulla näkee, missä ja miten traktori toimii sekä pystyy ennakoimaan huoltotarpeita. Siitä on iso hyöty. Varaosaa odottava kone ei tuota mitään.
Talvisin traktorista on iso apu arjessa. Laajempi lumiurakointi on jäänyt, mutta Lunttila auraa edelleen Äänekosken Liimattalassa sijaitsevan tilan pihan ja tiet itse.
Uusi teknologia on kannattava investointi
Tilan traktorissa on lisävarusteena automaattiohjaus. Sen avulla kylvön, lannoituksen ja kasvinsuojeluruiskutusten ajolinjat voidaan säätää muutaman millin tarkkuudella. Lunttila uskoo työtä tehostavan teknologian arkipäiväistyvän maatalouskoneissa lähivuosina.– Uusi teknologia maksaa itsensä takaisin. Päällekkäistä ajoa tulee normaalisti pellolla jopa 10 prosenttia. Jos 100 hehtaarin alueella menisi apulantaa esimerkiksi 35 tonnia ja siitä yli kolme tonnia hukkaan, niin nykyhinnoilla automaattiohjaus voi säästää pelkästään apulantakustannuksissa noin 1500 euroa vuodessa.
– Omalle työhyvinvoinnille ja ympäristövaikutuksille voisi myös laskea hintalaput. Kun ei tarvitse jatkuvasti jännittää ajolinjoja, on ero kropassa ja jaksamisessa iso. Ympäristö ei myöskään kuormitu yhtään enempää kuin mitä kasvi tarvitsee.
Kannattavien investointien lisäksi Lunttila painottaa suomalaisen luonnon kilpailukykyä ja maatalouden markkinavetoista kasvua.
– Meillä on maailman puhtainta ruokaa. Tiukat säädökset todistavat ruoan laadun, jolle uskon olevan maailmallakin kysyntää. Kasvua pitää hakea markkinoiden kautta. Toivon, että tilat löytävät keinoja kehittää toimintaa.
Vaikka Lunttila tulisi valituksi eduskuntaan ja kiireet lisääntyisivät, ei se uhkaa tilan toimintaa. Naapuritiloilta löytyy onneksi hyviä urakoitsijoita, jotka auttavat jo nyt. Omaa tilaa Lunttila haluaa kehittää niin, että se jää omille pojille parhaassa mahdollisessa kunnossa.
– Erityisesti 8-vuotias esikoiseni on jo innokas traktorimies. Valtran Youtube-videot ovat tuttuja ja hän opettaa jo minullekin automaatio-ohjausjärjestelmän käyttöä. Valtra ei kuitenkaan lähde käyntiin ennen kuin on 40 kiloa painoa penkillä, joten olen voinut patistaa häntä syömään reippaasti.