Valmet 505 -traktori ja kaksi generaattoria vuodelta 1988 ovat olleet käytössä Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla jo 30 vuotta, ja niiden elinkaari tieteen tukena jatkuu yhä.
Etelämanner on maailman kylmin ja tuulisin paikka. Mannerjäätikkö on ihmiselle elinkelvotonta seutua, ja se on yksi syy miksi se kiinnostaa ilmastotutkijoita: Antarktiksen ilmassa ihmisen teollinen toiminta ei vielä juuri näy, ja manner on tutkimukselle kuin jättimäinen laboratorio. Ilmastonmuutoksen eteneminen on nostanut tieteentekijöiden kiinnostusta eteläiseen napa-alueeseen entisestään.
Kuningatar Maudin maalla täydessä eristyksissä sijaitsevan suomalaisen tutkimusaseman infrastruktuurin ytimessä on kolme Valmetin diesel-moottoria. Yksi niistä on Valmet 505 -traktorissa ja kaksi tuottaa sähköä ja lämpöä generaattorikäytössä. Laitteiden toimintavarmuus on tutkijoiden elinehto.
– Tämä traktori on palvellut hyvin. Vissiin akkukin on alkuperäinen, vaikka se täällä jään keskellä pihalla aina seisoo. Luotettava laite on tämä traktori, sanoo retkikunnan mekaanikko Esa Vimpari.
Joka kerran 10 kuukauden ulkovarastoinnin jälkeen traktori on käynnistynyt avaimesta kääntämällä. Käytössä traktori, kuten generaattorikoneetkin, ovat vain ne kaksi antarktista kesäkuukautta, jotka tutkijat asemalla asuvat.
Generaattorit tuottavat sähköä ja lämpöä
Generaattoreille on kummallekin kertynyt vuorokäytössä noin 12 000 käyttötuntia, mikä ei Vimparin mukaan ole vielä paljoakaan. Niiden tuottama lämpökään ei mene hukkaan, vaan se käytetään hyödyksi tutkimusaseman lämmittämisessä. Lauhdelämmöllä lämmitetään glykoli, joka kiertää aseman pattereissa.Viimeisimmän tutkimuskauden aikana Vimpari irrotti traktorin moottorin, teki vähän perusteellisemman huollon ja korjasi kiveen rikki ajetun öljypohjan. Sitten hommat pääsivät jatkumaan rutiininomaisissa lumen- ja maansiirtöissä. Vanhan Valmetin tehot tulevat tarpeeseen myös silloin, kun telakuorma-autojen veto ei riitä.
– Nyt halusimme siirtää yhden kontin. Aina kun tarvitaan todella paljon voimaa, niin traktorilla se lopullisesti hoituu. Se on monesti pelastanut projekteja hankalasta paikasta, kertoo Suomen Etelämanner-logistiikan päällikkö Mika Kalakoski.