MTK:n vilja-asiamies Max Schulman on toiminut jo vuosikymmeniä näköalapaikoilla Euroopan maatalousasioista päätettäessä. Schulman neuvoo jokaista maanviljelijää päättämään millainen oman maatilan haluaa olevan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä ja toimivan pitkäjänteisesti tämän tavoitteen eteen.
Max Schulman on harvinainen hahmo suomalaisessa maataloudessa. Hän aloitti sukutilansa viljelyn Lohjalla jo 20-vuotiaana. Viljatilan lisäksi hänellä on sukulaisten kanssa yhdessä toinen tila Päijät-Hämeessä, jossa päätuotantosuuntana on metsätalous.
Kansainvälinen maatalouskonekauppa tuli tutuksi, kun Schulman työskenteli Valtralla tuotepäällikkönä noin kymmenen vuoden ajan. Viimeiset kymmenen vuotta Schulman on ollut MTK:n vilja-asiamies ja mm. Euroopan viljelijöiden kattojärjestön COPA-COCEGA:n viljatyöryhmän puheenjohtajistossa.
– Brysselissä viljelijöiden edustajana on tärkeää, että on itsekin aktiivinen viljelijä. Kun puhut viljelijänä, niin sinua kuunnellaan aivan eri tavalla, kertoo Schulman.
Schulman jättäytyi pois COPA-COCEGA:n viljatyöryhmän puheenjohtajan paikalta, kun hän ryhtyi RKP:n eurovaaliehdokkaaksi. Sen sijaan hän toimii yhä mm. komission vilja-alan Civil Dialogue Groupin puheenjohtajana. CDG:ssä komissio keskustelee valmisteilla olevasta lainsäädännöstä alan toimijoiden kuten viljelijöiden, elintarviketeollisuuden ja kaupan kanssa. Hän on myös komission alla toimivan Crops Market Observatoryn jäsenenä.
Tuet laskevat, ympäristö- ja ilmastoasiat nousevat
Nyt tekeillä oleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus, eli seuraava Common Agricultural Policy, eli CAP tulee voimaan 2021 jälkeen. Tarkkaa vuotta ei tiedä vielä kukaan, sillä CAP:n valmistelu on vaikeutunut Brexitin ja sen aiheuttamien budjettimuutosten vuoksi.– Selvää on, että maanviljeliöiden saamat tuet vähenevät ja ympäristöasioiden merkitys kasvaa uuden CAP:n myötä, tiivistää Schulman.
Kun tuet pienenevät, niin maatilojen täytyy hankkia enemmän tuloja muualta. EU:n tasolla tätä edistetään esimerkiksi avaamalla elintarvikkeille uusia vientimarkkinoita Kiinaan, Etelä-Amerikkaan, Japaniin, Australiaan ja pitämällä huolta kauppasuhteista USA:han.
– Peltojen kasvukunnosta kannattaa jokaisen pitää huolta, koska sadon osuus maatilan tuloista kasvaa tulevaisuudessa. Tähän liittyvät esimerkiksi omalle tilalle sopivat ojitukset, muokkausmenetelmät, lajikkeet, viljavuus ja viljelijän ammattitaito.
– Kannattaa myös alkaa tarkkailemaan kysyntää ja markkinaa entistäkin paremmin. Silloin tietää mille on milloinkin kysyntää ja voi suunnata panoksia sen mukaan. Dataa on tulevaisuudessa tarjolla enemmän ja se auttaa viljelijää tekemään fiksuja investointeja. Kannattaa myös hakea uusia avauksia, esimerkiksi yhteistyötä toisten viljelijöiden kanssa niin ostoissa kuin myynnissä, neuvoo Schulman.
Ympäristövaatimukset voivat myös tuottaa
Jo nyt tiedetään varmaksi, että maataloudelta odotetaan entistä enemmän tekoja esimerkiksi ilmaston ja vesistöjen suojelemiseksi. Tämä tarkoittaa tiukempia määräyksiä ja valvontaa, mutta myös mahdollisuutta uusiin tulonlähteisiin.– Hyvin viljellyt pellot voivat olla melkoisia hiilinieluja, varsinkin nurmet ja kesannot, ja tästä voidaan tulevaisuudessa myös maksaa tukea. Myös pohjaveden, Itämeren ja järvien kuntoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja jos oma maatila on vesistöjen lähellä, niin tähän kannattaa jo varautua.
Ympäristöystävälliset energianlähteet voivat myös tuoda tuloja maatiloille esimerkiksi biokaasun, biodieselin, hakkeen, turpeen, tuulen tai auringon muodossa. Vaihtoehtoinen energianlähde voi olla maatilalle myös vaihtoehtoinen tulonlähde. Rahoituslaitoksetkin haluavat, että maatiloilla on tulovirtaa useammasta lähteestä kuin vain maataloudesta.
Ympäristöystävällisyyttä kannattaa miettiä myös, kun miettii viljelykiertoa, lannanlevitystä, kasvipeitteisyyttä, muokkausmenetelmiä, lannoitustasoja ja suojavyöhykkeitä. Kun tekee jo nyt oikeita valintoja, niin pääsee vähemmällä sitten, kun uudet määräykset tulevat voimaan.
Traktori on smart farmingin keskiössä
Uuden CAP:n valmistelussa otetaan monella tapaa huomioon tiedon kerääminen ja jakaminen. Tieto voi koskea esimerkiksi tuotteiden kysyntää, markkinoita, tuotantopanosten hintoja, säitä, peltotietoja, konetietoja ja viljelysuunnitelmia.– Perusajatus on, että kerran kerätty tai syötetty tieto saadaan leviämään ja toisaalta käyttää tietoa mahdollisimman laajasti kaikkien osapuolten hyödyksi. Esimerkiksi kaupalta halutaan saada tulevaisuudessa enemmän tietoa kysynnästä, varastoista ja hinnoista maanviljelijöiden käyttöön.
Traktorilla on keskeinen osa, kun kerätään tietoa pelloilta ja tehdyistä töistä. Tieto helpottaa päätöksentekoa ja koneiden kunnossapitoa, lisäksi se helpottaa töiden raportointia, tukien hakemista ja valvontaa sekä jäljitettävyyden avulla myös tuotteista saatavaa hintaa. Kun tieto yhdistetään esimerkiksi toisilta tiloilta ja elintarviketeollisuudesta saatavaan tietoon, niin päästään aivan uudenlaisen tiedon äärelle.
– Kukaan viljelijä ei varmasti voi kerralla uusia kaikkea kalustoa kylvökoneesta viljankuivuriin, mutta tuleviin tarpeisin kannattaa varautua suunnitelmallisesti, kun koneita uusii. Kannattaa katsoa tarpeeksi pitkälle.
Jokaisella maatilalla pitää olla visio
Tärkeimpänä asiana Schulman pitää sitä, että jokaisella maatilalla on visio. Visio on tavoite ja mielikuva siitä, millainen maatilan halutaan olevan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Vision täytyy perustua omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin.– Visio kertoo mihin ollaan menossa. Visio voi olla oman tilan tai muutaman tilan yhteinen. Se on vakaa päätös siitä, että olen mukana myös kymmenen vuoden kuluttua. Investoinnit ja oman osaamisen kehittäminen suunnataan niin, että visio tavoitetaan. Tavoitteena on, että maatilani arvo säilyy tai jopa nousee niin, että seuraava sukupolvi voi sitä hyödyntää. Tai jos omasta perheestä ei löydy jatkajaa, niin sitten on mahdollista löytää jatkaja. Pääasia on ettei vain ajelehdita päivästä ja satokaudesta toiseen.
Suomi on hyvä maa viljellä maata
Laajasti Eurooppaa ja maailmaa kiertänyt Schulman haluaa korjata uskomuksen, ettei maataloudella ole Suomessa edellytyksiä.– Ei Suomi ole maataloudessa mikään takapajula, vaan edistyksellinen, pieni maa, joka on mukana kärkikamppailuissa. Suomalaisilla viljelijöillä on hyvä koulutustaso ja viljelijät ovat nuorempia kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa käytettävä ja kehitettävä maatalousteknologia on tasokasta. Myös valvonta toimii varsin hyvin, samoin eläin- ja kasviterveys kuten antibioottivapaus ovat hyvällä mallilla. Myös viranomaiset, kansalaiset ja viljelijät haluavat pohjimmiltaan asioiden kehittyvän samaan suuntaan. Maailmanlaajuisessa vertailussa meillä on aika hyvät olosuhteet, vaikka toki parannettavaakin aina on, muistuttaa Schulman.
