Tienhoitourakointi ja lentoaseman kunnossapito muistuttavat toisiaan, mutta lentoasemalla esimerkiksi aikataulut ovat erilaisia. Jos tie- ja kiinteistöhommissa lumenauraukseen saattaa kulua koko seuraava päivä, niin kiitotiellä työ on hoidettava 15–20 minuutissa. Periaatteessa monet työtehtävät ovat samankaltaisia, mutta aikataulujen lisäksi löytyy muitakin yllättäviä eroja.
Helmikuisena pakkaspäivänä Oulun lentoasemalla puhaltaa navakka tuuli. Lumisade on jo lakannut, mutta pakkaslumi kinostuu tuulen mukana yllättäviin paikkoihin. Täällä auraamaan ei kuitenkaan lähdetä lumensyvyyden mukaan vaan tilanne tarkastetaan tarvittaessa vaikka ennen jokaista lentokoneen nousua ja laskua kitkamittarilla. Kitkamittari on avolavan perässä vedettävä pieni vaunu, jonka renkaat mittaavat kiitotien pinnan kitkaa. Jos kitkaa ei ole tarpeeksi, lumiaurat lähtevät töihin, jotta lentokoneet voivat nousta ja laskeutua.
– Kiitotien pituus on 2,5 kilometriä ja leveys 60 metriä, eli 15 hehtaaria. Lisäksi on yhtä pitkä rullaustie sekä seisontatasot. Autoteitä on useita kymmeniä kilometrejä ja parkkipaikkoja myös. Niitä voidaan hiekoittaa, mutta kiitotietä ei koskaan, vaan päin vastoin se pyritään aina pitämään puhtaana, kertoo Oulun lentoaseman kunnossapidon esimies Anssi Jurvansuu.
Kunnossapito pyörii 24/7, sillä viimeinen reittikone laskeutuu puoli kahdelta yöllä ja ensimmäinen lähtee ennen kuutta. Lisäksi on viranomaislentoja, harrasteilmailua ja muuta liikennettä.
– Meidän reilut 20 työntekijää ovat kaikki moniosaajia. Esimerkiksi kaksi sähkömiestä ovat erikoistuneet lentokentän sähkölaitteisiin, mutta lumipyryn tullen hekin lähtevät auraamaan ja ovat pelastusvalmiudessa. Lentokentän palokunnan pelastusvalmius vaatii, että vuorossa on aina vähintään kolme työntekijää.
Lentoasemalla on kymmeniä hehtaareja aurattavia kiito- ja rullausteitä sekä lisäksi kymmeniä kilometrejä autoteitä ja isot parkkipaikat. Lentokoneiden käyttämille alueille ei saa muodostua penkkoja eikä siellä voi käyttää hiekkaa, kertoo lentoaseman kunnossapidon esimies Anssi Jurvansuu.
Monipuolinen erikoiskalusto
Oulun lentoasemalla on runsas ja hyväkuntoinen konekalusto. Tyypillisesti Oulun lentoasemalle uutena hankittua kalustoa kierrätetään Finavian pienemmille lentokentille ehkä 5–15 käyttövuoden jälkeen. Lisäksi kentällä on varakoneita kalustorikkojen varalta myös naapurikentille lainattavaksi.Kalustohallista löytyy esimerkiksi kolme paloautoa, kaksi 20 tonnin pyöräkuormaajaa, imuvarustettu kuorma-auto jäänestoglykolin poistoa varten, neljä Vammaksen harjapuhallinta sekä muutamia kiinteistötraktoreita ja kuorma-autoja. Uusin tulokas on traktori.
– Traktori on monikäyttöinen työkone. Emme esimerkiksi saa mistään muusta koneesta voimaa ulos akselin kautta. Kun sitten vertaa esimerkiksi niittotyön tulosta traktorin niittokoneella ja kiinteistötraktorin hydrauliikalla, ero on valtava. Lisäksi voimanottoa voi käyttää esimerkiksi murskaimen ja lumilingon kanssa. Meillä on pyöräkuormaajassa iso linko, jossa on oma 13-litrainen moottori. Kiitotien reunapenkkojen levittämisessä se on kyllä tehokas, mutta turhan järeä tarkempiin hommiin, kuten huoltoteiden aukipitämiseen.
Traktori on teknologialtaan edellä
Oulun lentoasemalla oli testissä T234 Direct varustettuna FMG:n nivelauralla ja raspilla. Varsinainen kone tulee olemaan keltainen ja siinä on lentoasemakäyttöön hyväksytyt varoitusvalot.
Vaikka kalliiden erikoiskoneiden voisi ajatella olevan tekniikan huippua, itse asiassa maataloustraktori on esimerkiksi automaattiohjauksen, etäseurannan ja työkoneen digitaalisen hallinnan kannalta valovuoden edellä muita työkoneita.
– Kyllähän mekaaninen vipukin voi olla selkeä, mutta SmartTouch-koneen mahdollisuus tallettaa henkilö- ja työkonekohtaisia profiileja on mainio, kun traktorilla on useita eri käyttäjiä, joista jotkut ajavat sillä melko harvoin. Samoin esimerkiksi automaattiohjaus ja etäseuranta avaavat aivan uusia mahdollisuuksia.
Ivalon lentoasemalla on kokeiltu lumenaurausta kiitotieltä automaattiohjauksen avulla ilman kuljettajaa. Lisäksi Valtra Guide -automaattiohjaus voisi auttaa kuljettajaa esimerkiksi huonossa säässä isolla aukealla kiitotiellä. Säästöä voidaan saada esimerkiksi kalliin jäänestoaineen hankinnassa, jos sitä tarvitsee levittää nykyistä vähemmän. Valtra Connect -etäseurannan avulla taas voitaisiin seurata traktoreiden liikkeitä ja koordinoida konetöitä.
– Selkeimmät tarpeet ovat niitolle sekä lumen auraukselle ja linkoukselle. Lisäksi reuna-alueiden murskaus ja kuljetustyöt sopivat hyvin traktorilla tehtäviksi. Varaudumme myös tulevaan, eli traktorissa pitää olla esimerkiksi tehoa sen verran, että se voi tarvittaessa työntää seitsemän metristä auraa ja vetää harjapuhallinta.
Työskentely lentokentällä vaatii muutamia erikoisvarusteita, kuten juuri tietynlaisen keltaisen värin, lentoliikennesäännöissä määrätyt varoitusmajakat sekä koneen tunnusnumeron. Tavallisempia varusteita ovat portaaton vaihteisto, jousitukset, lisävalot, palapintarenkaat sekä etunostolaite voimanulosotolla.
